Hyvinvointialueet suururakan edessä
19.04.2022

Hyvinvointialueet suururakan edessä

TEKSTI: JORMA UUSITALO, KUVA: ESA MELAMETSÄ

Uusien hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa, ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Luvassa on historiallinen muutosvaihe, sanoo Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi Arvo-uutisten asiantuntijahaastattelussa.

Mitkä ovat aluevaltuustojen tärkeimmät tehtävät?

Aluevaltuustot käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa, ja niiden ensimmäinen iso tehtävä on hallintosäännön hyväksyminen. Se on kivijalka uuden organisaation hallinnolle, johtamiselle ja poliittiselle päätöksenteolle. Lisäksi ensimmäisessä kokouksessa nimetään väliaikainen hyvinvointialuejohtaja sekä jäsenet luottamustoimielimiin.

Kuntayhtymiltä hyvinvointialueille siirtyvät soten ja pelastustoimen omaisuus, henkilöstö, sopimukset, vastuut ja velat. Järjestäytymiseen kuuluu, että maaliskuun aikana aluevaltuustojen täytyy käsitellä siirtoasiat ensimmäisen kerran. Näin syntyy käsitys kunkin hyvinvointialueen pelimerkeistä.

Yksi olennainen asia on myös hyvinvointialueen strategiasta päättäminen valtuustokausittain. Hyvinvointialuestrategia sisältää sote-palvelustrategian ja pelastustoimen palvelutasopäätöksen.

Mitkä ovat hyvinvointialueiden suurimmat haasteet?

Suurin haaste on varmaan talous, ja jatkossa talousosaaminen korostuu uudella tavalla. Valtiolta tulee raha hyvinvointialueille, ja sillä pitää pärjätä. Ei ole enää ketään, jolle lähettää lisälaskuja. Kyseessä on kokonaisrahoitus, jonka tarve arvioidaan hyvinvointialueilla erikseen soten ja pelastustoimen osalta. Myös pieni koko haastaa joitakin hyvinvointialueita. Niitä koskevat samat järjestämisvastuut kuin isoja, mutta toisaalta pienet ovat ketteriä. Keski-Pohjanmaalla haasteet ja mahdollisuudet ovat hyvin tiedossa, sillä Soitessa olemme eläneet käytännössä jo 5 vuotta nyt koittavassa uudessa mallissa. Tuona aikana olemme käyneet rajuakin keskustelua muun muassa palveluverkosta. Tuo keskustelu on edessä muuallakin Suomessa.

Muuttavatko hyvinvointialueet henkilöstön ja asukkaiden arkea?

Keski-Pohjanmaalla toiminta jatkunee Soite-nimellä, joten isossa kuvassa olennaisin muutos on se, että tulevaisuudessa Soite hoitamisen lisäksi pelastaa. Uusilla hyvinvointialueilla henkilöstöllä on esimerkiksi erilaisia palkkoja, joiden harmonisointi tuo väistämättä mukanaan muutoksia. Kunnissa on myös erilaisia tapoja tuottaa palveluita, erilaisia asiakasmaksuja ja asukkailla erilaisia oikeuksia asuinpaikasta riippuen. Nämäkin täytyy yhdenmukaistaa. Muutokset vievät aikaa enkä usko, että ensi vuoden alussa uusien alueiden palveluissa on ehtinyt tapahtua isoja muutoksia. Tarvitaan vuosia, ennen kuin strategiaa eletään todeksi. Keski-Pohjanmaalla moni asia on jo toteutettu. Meillä muutos kansalaisille päin on hyvin pieni.

Pystyvätkö asukkaat vaikuttamaan hyvinvointialueiden toimintaan?

Osallisuus on nostettu korkealle hyvinvointialueiden lainsäädännössä. Soitessa asukkaat voivat tehdä hyvinvointialueelle aloitteita, minkä lisäksi meillä toimii tietyistä asiakasryhmistä kootut asiakasraadit. Osallisuutta edistävät myös vanhus- ja vammaisneuvostot. Isojen toiminnallisten muutosten yhteydessä teemme ennakkovaikutusten arviointeja, joihin osallistuu palveluiden käyttäjiä. Uutena kokeilemme alueneuvostoa, johon kutsutaan edustajat alueen kunnista, järjestöistä, yrittäjistä ja Keski-Pohjanmaan liitosta.

 

 

Siirry "Ajankohtaista"-sivulle