Jäsenhaastattelu: Martti Ahistus nauttii työstään liikuntakeskus Uikon moniosaajana
Uikon keilahallissa koululaiset antavat kyytiä värikkäille keilapalloille. Keilapatterien yläpuolella olevien maskien takana yleisön katseilta piilossa ryskyttävät keilanpystytyskoneet. Niiden kimurantti mekaniikka aiheuttaa alati uusia pulmia keilahallien huoltohenkilöille ympäri maailmaa. Martti Ahistukselle pulmien ratkaiseminen on työn parasta antia, josta saa hyvän mielen pitkäksi aikaa.
- Tykkään ruuvata ja ratkaista ongelmia. Keilahallin pystytyskoneet sähkömoottoreineen, vipuineen ja jousineen ovat tosi mielenkiintoisia. Vuosien jälkeen edelleen tulee vastaan uudenlaisia pulmia. Aika monesti vikaa ryhtyy hakemaan liian kaukaa, mutta arvokasta tietoa saa muun muassa netistä, missä keilahallien huoltomiehet keskustelevat erilaisia vioista ja ongelmista kansainvälisellä sivustolla, Martti Ahistus kertoo.
Hän sanoo olleensa aina kiinnostunut mekaniikasta ja laitteiden ruuvaamisesta.
- On mielenkiintoista purkaa jokin uusi laite ja katsoa, mitä sisältä löytyy. Se on vähän kuin Rubikin kuutiota kääntelisi. Juoksulenkillä saatan pähkäillä vaikkapa sitä, miksi se yksi keila aina tippuu jostain pystytyskoneesta.
Liikuntakeskus Uikkoa ja sen uusinta osaa, CHAMPIONDOOR Areenaksi nimettyä monitoimihallia, Ahistus kuvaa mahtavaksi kokonaisuudeksi.
- Pitää lähteä aika kauas, että löytää samanlaisen tämän kokoiselta paikkakunnalta. Tänne voi tulla koko perhe, ja kaikille löytyy mielenkiintoista tekemistä. On saatu puitteet aivan uusille lajeille, ja esimerkiksi kiipeilyseinä on ollut tosi suosittu.
Liikunnan parissa Martti Ahistuksen työura alkoi syksyllä 1990, jolloin hän sai työpaikan uinninvalvojana Nivalan vanhasta uimahallista.
- Se oli vajaan 6 kuukauden pituinen pesti, joka on jatkunut kohta 34 vuotta, Ahistus naurahtaa.
Reilun kolmen vuosikymmenen aikana työssä on moni asia muuttunut, mutta liikunnan riemu ja liikkumisen tuottama mielihyvä eivät ole kadonneet minnekään.
- Vanhassa hallissa asiakkaiden kanssa käytiin läpi röntgenkuvat ja lonkkaleikkaukset. Kerran eräs asiakas tuli hallille pipo höyryten, koska hänen polkupyörästään oli puhjennut kumi, ja matkaa kotiin oli melkein 10 kilometriä. Työkaverin kanssa sanoimme hänelle, että älä huolehdi, vaan menepä uimaan. Sillä aikaa korjasimme pyöränrenkaan, ja seuraavalla kerralla asiakas toi meille hienot pullat.
Asiakaspalvelun ja pulmien ratkaisemisen lisäksi esimerkiksi uimaopetus on palkitsevaa.
- Uimaopetuksessa ei ole parempaa hetkeä kuin se, kun alussa vähän arka ekaluokkalainen huomaa, että hän osaakin uida. Lapsen riemu ja ilo, ja kun hän vielä katsoo uimaopettajaa, että näkikö tämä, ovat itselle niitä parhaita hetkiä, joista jää hyvä mieli.
Kun Martti Ahistus tulee työvuoroonsa, etukäteen ei voi tietä varmasti, mitä kaikkea alkavaan työpäivään sisältyy. Nykyään työt kuitenkin painottuvat huoltotehtäviin.
- Ensimmäiseksi käyn katsomassa vikalistan, onko edellinen vuoro tehnyt siihen merkintöjä. Sen jälkeen ajastan saunoja ja ovia, hoidan keilaradat ja mahdolliset hälytykset, otan näytteet uimahallin vedenkäsittelyprosessista ja huuhtelen suodattimet. Uuden monitoimiareenan myötä opastamme paljon muun muassa kiipeilyseinän käyttäjiä, ja annamme ensikertalaisille kiipeilijöille turvakoulutuksen, Ahistus luettelee esimerkkejä.
Asiakaskohtaamisia tulee nykyään vähemmän jo sen takia, että monitoimiareenan vuorot varataan ja maksetaan netistä, minkä yhteydessä asiakas saa ovikoodin. Koodin avulla hänelle roolitetaan reitti ulko-ovelta haluttuun pukuhuoneeseen ja välinevarastoon sekä suorituspaikalle.
Halu nähdä maailmaa vei Martti Ahistuksen länsinaapuriin Ruotsiin jo teini-iässä.
- Olen kotoisin pienestä maatalosta Nivalan Maliskylästä, ja sieltä Maliskylän metsistä lähdin katsomaan maailmaa. 15-vuotiaana matkustin siskolle kylään Ruotsiin, ja sillä reissulla meni 12 vuotta.
- Reippaasti alaikäisenä sain ensimmäisenä työpaikkani, kun aloin luoda lunta suojateiltä Eskilstunassa. Oli kielimuuri, ja työnjohtaja jätti minut kaupungille hommiin, kunnes jälkiäni seuraamalla hän löysi minut työpäivän päätteeksi. Gustavsbergin keittiöfirmassa työskentelin kuusi vuotta, kunnes siirryin Volvolle tekemään vaihdelaatikoita.
Kun Ahistuksen sisko perheineen muutti takaisin Suomeen, sisko totesi ottavansa velipoikansakin tavarat mukaan.
- Melkein kaksi kuukautta asuin tyhjässä kämpässä, kunnes totesin, että pakko se on varmaan minunkin mennä perässä. Olin käynyt Ruotsissa hitsauskurssin ja sitä kautta pääsin Nivalaan Saarisen konepajalle. Siellä kului reilut puolitoista vuotta, kunnes aloitin työt vanhalla uimahallilla.
Urheilutuloksia seuraaville Martti Ahistus on tullut tutuksi erityisesti 800 metrin juoksijana. Juoksukärpänen puraisi nivalalaista vakavasti hänen Ruotsin vuosinaan.
- Nykyisin Perhossa asuva Ukskosken Reijo innosti minut Volvon tehtaalla lajin pariin, ja siitä olen hänelle ikuisesti kiitollinen. Nivalassa pääsin Veijo Mursun valmennukseen, ja aktiiviuran loppuaikoina myös Markus Palola teki minulle harjoitusohjelmia.
- Yleisestä sarjasta minulla on Kokkolassa Kirkonmäen kentällä juostu piirinmestaruuskisojen 800 metrin kultamitali, sekä pronssimitali ja muitakin palkintoja veteraanien Pohjoismaiden mestaruuskisoista Odensesta ja Lillehammerista.
Vaikka polven alkava nivelrikko hieman hidastaa menoa nykyään, juoksukilometrejä kertyy edelleen kunnioitettava määrä.
- Viime vuonna sairastin kahdesti koronan, minkä takia kolmisen kuukautta kului ilman juoksukilometrejä. Kaikkiaan kilometrejä kuitenkin tuli 1 800, ja tänä vuonna tarkoitus on päästä 2 000 kilometriin, jos vain pysyn terveenä. Nyt nautin juoksemisesta eri tavalla, ja hölkkävauhdissa ehtii kuunnella linnun lauluakin. Ei sen parempaa olekaan, kuin lähteä työpäivän jälkeen lenkille. Saan tehdä juuri sellaista työtä, joka on minulle mieluista, ja juostessa ratkeavat myös monenlaiset työssä eteen tulevat tekniset pulmat.
Kuvaliitteet