Raahen Sataman kasvulla on monta tukijalkaa
TEKSTI: JORMA UUSITALO, KUVAT: ESA MELAMETSÄ
Raahen sataman viime vuosikymmenien kehitykseen on vaikuttanut erityisesti Rautaruukki, nykyinen SSAB Europen Raahen terästehdas. Rautaruukin tulo sataman kupeeseen 1960-luvulla merkitsi teollisen satamatoiminnan käynnistymistä.
- SSAB Europe on tälläkin hetkellä sataman suurin yksittäinen käyttäjä, ja yhdessä heidän kanssaan kehitämme tehokkaita ratkaisuja esimerkiksi teräksen logistiikkaan, sanoo Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Pauli Sarpola.
Satama koostuu kolmesta satamanosasta. SSAB:n teollisuussataman lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat Lapaluodon satamanosa sekä syväsataman alue. Liikennemäärät osoittavat vahvasti ylöspäin.
- Vuosi 2021 oli meille hyvä vuosi. Liikennemäärä kasvoi noin 20 prosenttia yhteensä 5,7 miljoonaan tonniin, ja liikevaihtokin lisääntyi 28 prosenttia. Aluksia meillä kävi vuoden aikana 653, toimitusjohtaja kertoo.
Kasvua ovat tuoneet erityisesti projektikuljetukset, joihin Raahen satamassa on panostettu voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana. Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen lisäksi projektiliikennettä kasvattaa tuulivoimarakentaminen. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tuulivoimakeskittymä, ja jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, tuulivoimaan liittyy jatkossakin iso potentiaali Perämeren kaaren alueella.
- Viime vuonna Raahen sataman kautta kuljetettiin 136 tuulivoimalaa, ja laskennallisesti meidän kapasiteetti mahdollistaa tällä hetkellä noin 200 voimalan läpimenon vuositasolla. Olemme tutkineet myös merelle rakennettavan offshore -tuulivoiman tarjoamia mahdollisuuksia, Sarpola toteaa.
Suunnitelmissa meriväylän syventäminen
Kasvava liikennemäärä ja entistä kookkaampien komponenttien käsittely asettaa uusia vaatimuksia satamainfralle. Sitä Raahen Satama kehittää yhdessä operaattorin ja sataman muiden toimijoiden kanssa.
Rakentamisvalmista satamakenttää on tällä hetkellä 32 hehtaaria, ja kun ensi vuonna käynnistyvä seuraava laajennus valmistuu, uutta kenttäaluetta on käytössä noin 50 hehtaaria. Pauli Sarpola kertoo, että näistä alueista ovat olleet kiinnostuneita erityisesti puhtaan energian ja kiertotalouden parissa toimivat tahot.
Satamassa on alkamassa myös uuden laiturin rakentaminen, joka perustetaan 12 metrin kulkusyvyyteen. Raaheen johtavan väylän kulkusyvyys on tällä hetkellä 10 metriä. Väyläviraston johdolla selvitetään parhaillaan Raahen meriväylän syventämistä. Vaihtoehtoina ovat 11, 11,5 sekä 12 metrin kulkusyvyydet, ja Raahessa luonnollisesti tähdätään 12 metrin ratkaisuun.
Digitalisaatiota Raahessa on viety eteenpäin parin vuoden ajan. Digitaaliset ratkaisut tehostavat sataman sisäisiä toimintoja ja sujuvoittavat laivaliikennettä. Samalla turvallisuus paranee ja päästöt vähenevät. Raahen satamassa digialustana toimii VRT Finland Oy:n selainpohjainen GISGRO -verkkopalvelu.
- Kun satamat ovat ennen olleet tavaraliikenteen solmukohtia, digitalisaation myötä ne ovat entistä enemmän tiedon ja sen jakamisen solmukohtia. GISGRO antaa tähän erinomaiset työkalut, Sarpola sanoo.
Huolissaan hän on EU:n päästökaupasta ja sen vaikutuksista talvimerenkulusta riippuvalle Suomelle. Erityisen hankala tilanne on Perämeren satamille sekä teollisuudelle, jonka niskaan päästökaupasta aiheutuvat kustannukset ovat kaatumassa. Perämerelle liikennöi talvisin jäävahvisteisia aluksia, ja moni laiva tarvitsee myös jäänmurtaja-apua. Tämä lisää Suomessa talvimerenkulun kustannuksia muita EU-maita enemmän.
- Tulevaisuudessa laivojen pitää myös lisätä vaiheittain uusiutuvan polttoaineen osuutta. Iso kysymys kuuluu, mikä on meriliikenteessä tulevaisuuden polttoaine. Oli polttoaineratkaisu mikä tahansa, meidän pitää Raahessa pystyä sitä tarjoamaan, jos haluamme pysyä kisassa mukana, Pauli Sarpola korostaa.
Raahen satamaan valmistuu uusia kenttäalueita, ja suunnitelmissa on myös meriväylän syventäminen, Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Pauli Sarpola toteaa.